Suometsien omistajille kannustimia ilmastotoimiin

Metsien käytöstä ja päästöjen vähentämisestä käydään vilkasta keskustelua. Turvemaat ovat yksi merkittävimmistä maa- ja metsätalouden kasvihuonekaasupäästöjen lähteistä Suomessa. Turvepohjaisten ojitettujen metsien kasvihuonekaasupäästöt ovat lähes kaksinkertaiset verrattuna siihen hiilimäärään, joka sitoutuu vuosittain puusta tehtyihin tuotteisiin. Toisaalta turvemaat ovat merkittäviä sekä teollisuuden puuntarjonnan että yksittäisten metsänomistajien kannalta.

Turvemaiden metsissä on heikkotuottoisia kohteita, joilla metsän kasvatusta ei saa kannattavaksi edes isoilla investoinneilla. Näiden ennallistumaan jättäminen olisi usein paras toimintatapa. Hyvin kasvavilla kohteilla tarvitaan toimenpiteitä, joilla päästöjä voidaan vähentää mutta turvata samalla metsän kasvu. Mahdollinen keino tähän on kosteuden säätely jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella ilman kunnostusojituksia ja tarvittaessa tuhkalannoituksista huolehtiminen.

Maa- ja metsätalousministeriön vasta aloittaneella työryhmällä on tehtävänään etsiä keinoja, joilla maanomistajat ottaisivat uusia ilmastoviisaita toimintatapoja käyttöönsä vapaaehtoisesti. Metsänomistajatutkimuksista tiedetään, että osa metsänomistajista on halukkaita tekemään toimenpiteitä, joilla saavutetaan ilmasto- tai vesistöhyötyjä. Kiinnostuneiden osuus kasvaa merkittävästi, jos toimenpiteistä on mahdollista saada korvaus.

On koko metsäalan etu, että ongelmien ratkaisemiseen tartutaan aktiivisesti ja riittävän vaikuttavilla keinoilla, jotta kansainvälisestä ilmastopolitiikasta tulevaa pakottavaa ohjausta tulisi mahdollisimman vähän. Tämä edellyttää, että ongelmat suometsien ilmastopäästöjen osalta saadaan aidosti ratkaistua.

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Emmi Haltia työskentelee erikoistutkijana Luonnonvarakeskuksessa. Aiemmin hän työskenteli vanhempana tutkijana PTT:ssä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.