Blogit

Sydäntalven uinuva tunnelma kutsuu pysähtymään talven puhteiden äärelle, luomaan pieniä rituaaleja ja seremonioita, pysähtyneitä hetkiä, jotka antavat sisäistä voimaa kiireiseen ja kuormittavaan arkeen. Metsänomistaja Johanna Teräväinen kertoo omista sydäntalven puhteistaan ja metsäpunttisalista.

Lajien uhanalaisuuden arviointimenetelmä on subjektiivinen verrattuna esimerkiksi valtakunnan metsien inventointiin. Uhanalaisuusarviota ei teoriassakaan olisi mahdollista toistaa, toteaa Metsälehden toimittaja Mikko Riikilä blogikirjoituksessaan.

Metsänomistaja Johanna Teräväinen perehtyi metsänomistajan luontoyhteyden syventämiseen ja löysi mielenkiintoisen havainnon: voiko metsä toimia neuvonantajana?

Marraskuun marto sai metsänomistaja Johanna Teräväisen pohtimaan ylisukupolvista metsänhoitoa. Onko se metsän tarinan luomista, ylisukupolvista dialogia ja tulevaisuuskuvia?

Ruuhkavuodet yllättivät metsänomistaja Johanna Teräväisen eivätkä metsäsuunnitelmat ole edenneet. Pitäisikö asiasta stressaantua vai voisiko tilanteeseen sittenkin suhtautua lempeydellä?

Kun naapurin isäntä soitteli pystyyn kuolleesta kuusesta ja pohti onkohan kirjanpainaja asialla, uhkakuviksi nousi heti massiiviset avohakkuut. Metsänomistaja Johanna Teräväinen kertoo miten sitten kävikään.

Taimikonhoito saattaa olla aikamoinen suoritus kainaloihin asti yltävässä heinikossa. Joskus käy onni ja taimikko onkin kaikin puolin helppo, mutta sitten aiheuttaakin itse itselleen ylimääräisiä hankaluuksia. Metsänomistaja Johanna Teräväinen jakaa kymmenen mokaansa taimikonhoidossa.

Seitsemän kukkaa tyynyn alla, se perinteinen juhannustaika. Metsänomistaja ja perinnesaunottaja Johanna Teräväinen paljastaa juhannustaikojen salaisuuden, jonka voimaan oma metsäkään eri riitä.

Saksalainen metsänhoito on arvatenkin yleisen mielipiteen ja metsien runsaan virkistyskäytön paineessa kehittynyt idylliseen suuntaan, jossa riskit on sivuutettu.